Työkalun huolto

Pyöriteltyäni muutaman päivän peukaloita kaivoin jälleen kipsikiekon ja siitä irronneet kolikot esille. Nyt on suoritettava työkalun perusteellinen huolto, jotta peilin hiomisen voi suorittaa loppuun. Oikeastaan tämä on jo kolmas huoltokerta, mutta  aikaisemmin on täytynyt kiinnittää vain yksittäisiä kolikoita. Nyt irtonaisia oli melkein kolmannes.

Pikeä, kynttilä, tongit ja iso mutteri. Näillä homma hoituu. Aloitin työstämään kiekkoa kymmenen jälkeen illalla. Tunnin äheltämisen jälkeen viimeisen kolikon kohdalla tulikuuma mutteri lipesi tongeista ja sohaisin työkalun pintaan oikein kunnolla ison naarmun. Suunnilleen yhtä monta kolikkoa irtosi kuin olin saanut tähän mennessä kiinnitettyä. Omstart! Myöhään yöllä sain homman vihdoin valmiiksi. Täytyy taas kerran todeta, että kaukoputken rakentaminen vaatii tarpeen tullen erittäin pitkää pinnaa. Tai sitten rakentaminen on helppoa, mutta olen yksinkertaisesti tavanomaista sählempi. Niin tai näin, tarkoituksenani ei ole missään nimessä vaijeta tai peitellä epäonnistumisia tai vastoinkäymisiä projektin aikana. Päin vastoin ajattelin kirjoittaa ne kaikki tänne muistoksi pitkästä oppimisprosessista ilman turhia liioitteluja. En ole nähnyt kenekään tekevän kaukoputkea, ja tämä on ensimmäinen oma kaukoputkeni, joten ei voi tietää onko se hankalaa.

Aamulla laitoin korjatun työkalun ja peiliaihion vielä kuumaprässiin noin 30-40 asteiseen uuniin, jonka jälkeen kasa kirjoja päälle koko loppupäiväksi. Nyt näyttää siltä että työkalu on taas entisensä.