Toinen erä peilin kiillotusta

Kiiltävä vyöhyke peilin pinnalla viiden tunnin kiillotuksen jälkeen.

Aloitin työn jälleen puolen tunnin kylmäprässillä. Seuraavat pari tuntia peilin kiillotusta eivät juurikaan tuoneet näkyviä muutoksia kiiltävään renkaaseen. Jos oikein tarkasti katsoo niin kiillossa oleva alue saattoi hieman laajeta ulkokehästä, ehkä. Lasin pinta on toisaalta nyt muuttunut sileän tuntuiseksi koko alueelta. On siis mahdollista, että loput peilistä kiillottuu hyvinkin nopeasti.

Aloin jo epäillä että käytän tällä hetkellä liian tujua ceriumoksidiliuosta. Ainetta joutuu lisäämään aika tiheästi. Viiden tunnin kiillotuksen aikana olen käyttänyt jo lähes puolet tähän varatusta jauheesta. Kysymys siis kuuluu, onko parempi että ainetta on vain vähän jotta peili pääsee kunnolla kosketuksiin pien kanssa, vai että ainetta on tuhdisti jolloin pikeä ei edes näy alta. Mikä on tehokasta kiillotuksen kannalta. Toinen huomio liittyy pikialustaan, jonka pintaan oli jäänyt edelliseltä kerralta paksu ja hieman jo lohkeillut kerros ceriumoksidia. Pehmitin sen vedellä ennen työn jatkamista. Näihin kysymyksiin täytyy saada vastaus ennen seuraavaa rupeamaa.

Suurin vaikutus työllä taisi olla itse kiillottajaan, sillä huonossa asennossa tehty staattinen liike tuntuu vielä monen päivän jälkeen selässä ja käsissä. Eli se siitä ergonomisesta työskentelystä.

Helsingissä on ollut nyt muutama tähtikirkas yö. Jupiter ja Venus loistavat kirkkaina taivaalla jo auringon laskiessa. Kulunut viikko on muutenkin ollut mielenkiintoinen avaruuteen liittyvien tapahtumien osalta. Keskiviikkona testattiin onnistuneesti ESAn uutta ja kokeellista IXV alusta, ja nyt viikonloppuna oli vuorossa viimeisen ATV aluksen hyvästeleminen, sekä Rosetta-luotaimen lähilento komeetta 67P pinnasta vain kuuden kilometrin etäisyydeltä. Toivottavasti kohta saadaan kuvia!