6. lokakuuta 2014

Tavoitteena oikea polttoväli

Lauantaina pääsin iltapäivästä jatkamaan karkeahiontaa. Aikaa oli juuri ja juuri tämän työvaiheen saattamiseksi loppuun. Seuraavassa on pohdintoja tämän onnistumisesta.

Edellisen mittauksen tuloksista päättelin, että peiliaihion reunat valmistuvat noin neljällä normaalilla hiontakierroksella, ja että peilin keskusta valmistuisi kolmella kierroksella. Tämä pieni ero johtuu siitä, että kiekon keskiosassa on pieni painauma. Niinpä lähdin tällä kertaa varovasti liikenteeseen, ja tein lähinnä pitkiä hiontatyöntöjä kiertäen samalla jatkuvasti peiliaihiota ja työkalua.

Neljän kokonaisen kierroksen jälkeen puhdistin lasin liasta ja kävin mittaamassa tilanteen. Tällä hetkellä kuopan syvyys oli h = 0.652 mm, kun tavoite on päästä arvoon 0.678. Varovasti tehty hionta hidasti selvästi kuopan syventymistä, ja tasoitti samalla reunojen symmetrisyyttä. Reunojen kaarevuussäteen heitto oli tässä vaiheessa noin +-0.001 mm. Palasin takaisin työhuoneelle ja jatkoin toiset neljä kierrosta.

Tällä toisella kertaa yksi reunoista karkasi hieman syvemmäksi kuin muut. Saattaa hyvin olla, että aloitin työn vahingossa kiekko samassa asennosta kuin edellisellä kerralla, josta johtuen tämä reuna syveni sitten enemmän kuin muut reunat. Tämän kerran jälkeen syvyys oli h = 0.672. Päätin lopettaa karkeahionnan tähän.

Nyt seuraa ikävä yllätys. Kun kävin lukuja uudelleen läpi, huomasin että olin tehnyt virheen kopioidessani epäselviä muistiinpanoa paperilehtiön sivulta toiselle. Olin käyttänyt siis väärää tavoitearvoa 0.675! Ei voi olla totta. Onneksi heitto ei ole kuitenkaan iso. Tällä hetkellä polttoväliksi on varmistunut noin 1213 mm. Keskustassa on jo oikea kaarevuussäde, mutta reunojen hieman loivempi muoto kasvattaa keskiarvoa. Pinnan korjaus palloksi on varmasti helpompaa täysimittaisella työkalulla, joten kaikki valot näyttävät nyt vihreätä hionohionnan aloittamiselle.

Karkeahiontaan kului aikaa yhteensä noin viisi tuntia ja 50 minuuttia. Alla on graafi, josta selviää vielä syvyyden kehitys karkeahionnan aikana.

Kuopan syvyyden kehitys karkeahionnan edetessä.
Mutta mitä tästä kaikesta opin tällä kertaa? No, mitä tahansa sitä tekeekin, niin asiat on syytä kirjoittaa aina selvästi ylös muistiin itseä varten. Varsinkin silloin, jos tavoitteena on saada kaukoputken peiliin oikea polttoväli.

Seuraavaksi on vuorossa hienohionnan aloittaminen. Tämä vaatii taas uusia työkaluja.

2. lokakuuta 2014

Viides hiontapäivä, karkeahionta lähestyy loppua

Tilaisuus on käytettävä hyödyksi silloin kun se on mahdollista. Työpäivän jälkeen pääsin irrottautumaan verstaalle vajaaksi tunniksi. Nopeasti hiontapiste kuntoon ja hiomaan. Sain juuri tehtyä kymmenen kierroksen työn valmiiksi, kun piti taas jatkaa matkaa kauppoihin.

Möhemmin illalla palasin aihion kanssa takaisin keittiön mittauspisteelle. Päivän tärkein lukema on kuopan syvyys -0.6337 mm. Tästä edelleen peilin polttoväli F = 1287 mm.

Kuoppa syveni suunnilleen saman verran kuin edellisellä kerralla. Olin kuitenkin sen verran malttamaton hionnan kanssa, että keskelle oli päässyt syntymän pieni painauma. Tämän syvänteen kaarevuussäteen ero reunoihin on noin 0.015 mm.  Reunat olivat sen sijaan pyöristyneet tasaisesti ja niiden kaarevuussäde on joka puolelta alle 0.002 mm päässä.

Nyt ollaan jo todella lähellä, jäitä hattuun. Tärkeintä on saada pallomaisuus takaisin. Joka tapauksessa karkeahiontaa on jäljellä enää 3-4 kierrosta, eli noin 15-20 minuuttia. Jännittävää.

Kaukoputkella on jo muuten nimi valmiina, mutta se paljastetaan vasta myöhemmin. Ei muuta tällä kertaa.

1. lokakuuta 2014

Millimetrin kymmenys

Hilpaisin päivän päätteeksi taas hiomapuuhiin. Tällä kertaa en ollut merkinnyt mihin asentoon lasikiekko oli jäänyt edellisellä kerralla. Aloitin siis satunnaisesta kulmasta, ja käänsin kiekkoa hieman aikaisempia kertoja useammin, jotta ehtisin saada ainakin yhden täyden kierroksen tämän illan aikana.

Hioin taas kymmenen kierrosta. Koska lisään jokaisella kerralla aina saman verran piikarbidia ja vettä, hionta-aika pysyy kerrasta toiseen hyvin täsmällisesti 50 minuuttissa. Tätä voisi melkein verrata aamuiseen pyöräilymatkaan töihin, joka vie kesäaikaan aina 23 minuttia. Ei sen puoleen että pitäisin tästä kirjaa...

Noniin, sitten hiontapöydän nopea puhdistus ja pikapikaa sisälle mittaamaan tuloksia. Mittasin kahdesti peiliaihion pinnan viidestä sen eri pisteestä (keskeltä ja neljästä vastakkaisesta kulmapisteestä), ja sain näin kuopan syvyyden keskiarvoksi -0.535 mm. Kuopan syvyys oli kasvanut tällä kertaa kokonaisen millimetrin kymmenyksen! Vielä kynä ja paperi esille, muutama laskutoimitus ja tyytyväisenä voimme todeta että polttoväli on tällä hetkellä 1523,23 mm.

Ensimmäistä kertaa pääsin katsomaan miltä peilikuva näyttää. Asetin peilin pinta märkänä nojaamaan tuolia vasten, ja menin muutamien metrien päähän katsomaan kuvaa. Käynnykän salamavalon kanssa sain nopeasti etsittyä pisteen missä valo heijastui takaisin koko peiliaihion leveydeltä.

Nyt tästä eteenpäin täytyy olla tarkkana. Hionta on nyt kestänyt neljä ja puoli tuntia. Kuoppa on syventynyt sitä nopeammin mitä lähempänä ollaan tavoitetta. Jos tämä pitää edelleen paikkansa, on seuraavalla hiontakerralla oltava sferometri mukana. Tavoitteeseen on enää 0.140 mm, ja tämä siis tulee aika tarkalleen täyteen seuraavalla 50 minuutin hionnalla.

Peilin pinnalla on jo selkeä kuoppa, joka näkyy hyvin alla olevassa valokuvassa. Aihion keskellä on tulitikku, joka mahtuu miltei kokonaan suorakulman alle. Tämä on muuten toiseksi yksinkertaisin tapa mitata kuopan summittainen syvyys, jos käytössä on tarkkoja kalibroituja mittalevyjä. Ainoa tätä yksinkertaisempi tapa on käyttää taskulamppua valonlähteenä, ja mitata märän peilipinnan paperille heijastaman valonpisteen etäisyys peilistä mittanauhalla. Täytyy sanoa että onneksi rakensin sferometrin.


Mitä muuta voisin vielä kertoa. Pinnan pallomaisuus on edelleen pysynyt suhteellisen tarkasti samana. Tällä kertaa heittoa oli tullut hieman lisää edellisestä kerrasta, sillä ero kuopan syvyyden keskiarvon ja mitatun minimin sekä maksimin välillä oli noin +-0.09 mm. Hionta on silti mennyt paljon paremmin kuin uskalsin ennen aloitusta toivoa. Karkeahiontatyökalun pohja on myös hioutunut tasaiseksi. Pinnassa näkyy enää muutama kuoppa, jotka eivät hiontaa haittaa. Voisikohan tällä hioa vielä isomman peilin?